En kuulu niihin ihmisiin, jotka aloittavat päivänsä parranajolla. Viime yönä kuitenkin lipsahti nahkatöitä tehdessä yli puolen yön kuin huomaamatta ja vielä sänkyyn menemisen jälkeenkin erilaiset laukku- ja kotelomallit pyörivät mielessä. Minun aamuherätys tulee varmemmin kuin merisää ja tänä aamunakin henkilökohtainen herätyskelloni hyppäsi sänkyyn hieman kuuden jälkeen. 

Ylösnouseminen oli ainoa vaihtoehto, sillä henkilökohtaista herätyskelloani ei ole varustettu torkkuajastimella, vaan se tekee työtään niin kauan, että isä nousee sängystä ylös. Tytöt pääsivät katsomaan piirrettyjä ja siinä sohvalla partaa rapsutellessa tuli mieleen, että voisihan sitä aloittaa lauantain parranajollakin. 

Nyt ei ollut kyse mistään tunteja kestävästä parranajosta vaan mentiin yksinkertaisesti. Laitoin sudin likoamaan, hieroin sänkeen parranajoöljyä ja sen jälkeen tein Speckin voiteesta partavaahtoa. Ensimmäinen satsi meni pieleen, kun hanasta pääsi lorahtamaan vettä enemmän kuin tarpeeksi. Partaveitseksi nappasin kaapista C.V. Heljestrandin MK30 partaveitsen, mikä on ehdottomasti yksi suosikkiveitsistäni. Ajoin ensin myötäkarvaan ja sen jälkeen vastakarvaan. Partaveitsen terävyys korostuu, kun jätetään sivuttain ajo pois. 

Itsellä tämä parranajo teki saman kuin kahvikupillinen, silmät aukesivat lopullisesti, kun otin partaveitsen käteen ja aloin tekemään ensimmäisiä vetoja.